Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Aasian-Tyynenmeren vapaakauppa malesialaisin silmin - Suomen konsulitoimisto, Manila : Team Finland

SUOMEN KONSULITOIMIPISTE, Manila


English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 23.5.2012 | Suomen suurlähetystö, Kuala Lumpur

Aasian-Tyynenmeren vapaakauppa malesialaisin silmin

Malesialainen tutkimuslaitos ISIS katsoo Kiinan ja Yhdysvaltojen joutuneen keskinäiseen kilpailuun Aasian-Tyynenmeren alueen vapaakauppahankkeissa. Suunnitelma Itä-Aasian vapaakauppaalueesta, johon kuuluisi 10 ASEAN-maata sekä Kiina, Japani ja Etelä-Korea, on edennyt hitaasti ja sen tilalle on tullut erilaisia kahdenvälisiä järjestelyjä. Sen sijaan Tyynenmeren kumppanuussopimus (TPP) on saanut Yhdysvaltojen mukaantulosta vauhtia ja kiinnostus sitä kohtaan on lisääntynyt.

Lähellä Malesian hallitusta olevan Strategisten ja kansainvälisten tutkimusten instituutin (ISIS) johtaja Zainal Abidin toteaa 16.huhtikuuta julkaistussa artikkelissaan Aasian-Tyynenmeren alueella olevan käynnissä hämmentävän monta integraatiohanketta, jotka ovat osittain keskenään kilpailevia ja joissa nimenomaan alueen – ja maailman – suurimmat taloudet Yhdysvallat ja Kiina näyttäisivät ajautuneen kilpailuasemaan.

Kahdenvälisiä vapaakauppa-järjestelyjä

Malesian näkökulmasta integraation ytimessä on Kaakkois-Aasian yhteisö ASEAN, jonka sisäinen vapaakauppasopimus AFTA etenee talousyhteisöksi vuonna 2015. ASEANilla on voimassa erilliset vapaakauppasopimukset kuuden partnerimaan Australian, Kiinan, Intian, Japanin, Etelä-Korean ja Uuden Seelannin kanssa. Laajemmalla Aasian-Tyyynenmeren alueella APEC:n 21 jäsenmaata ovat 1990-luvulta lähtien pyrkineet luomaan yhteisen vapaakauppa-alueen (Free Trade Area for the Asia-Pacific, FTAAP).

Aasian talouskriisin jälkeen 1998 ehdotettiin Itä-Aasian vapaakauppa-aluetta (EAFTA), ja 13 maan kesken on saatu aikaan finanssiyhteistyötä ja Aasian obligaatiomarkkinat, mutta yhteisen vapaakauppa-alueen sijaan on solmittu erilaisia kahdenvälisiä sopimuksia. Japani teki myöhemmin 2006 ehdotuksen CEPEA–sopimuksesta (Comprehensive Economic Partnership for East Asia), joka kattaisi ASEANin ja kaikki kuusi partnerimaata. Sekä EAFTA että CEPEA näyttävät jääneen viime aikoina Tyynenmeren kumppanuussopimuksen TPP:n jalkoihin.

Tyynenmeren kumppanuussopimus laajenemassa

TPP jäi syntyessään vuonna 2006 neljän pienen maan (Brunei, Chile, Singapore, Uusi Seelanti) vapaakauppasopimuksena vähälle huomiolle, kunnes Yhdysvallat havaitsi sopimuksen hyödylliseksi ja aloitti liittymisneuvottelut vuonna 2009. Sopimuksen korkeat standardit muun muassa teollisoikeuksien, julkisten hankintojen, työvoimasäädösten, ympäristön ja pääoman liikkuvuuden osalta sopivat hyvin amerikkalaisille.

Tällä hetkellä sopimusneuvotteluissa ovat lisäksi mukana Australia, Malesia, Peru ja Vietnam. Japani on vuoden 2011 lopulla ilmoittanut haluavansa osallistua neuvotteluihin, ja Kanada, Etelä-Korea, Filippiinit ja Meksiko ovat ilmoittaneet kiinnostuksestaan.

Kiina etsii ratkaisua

Zainal Abidin kysyy artikkelissaan mitä vaikutuksia ja mahdollisia tarkoitusperiä on Kiinan puuttumisella TPP-neuvotteluista. Onko TPP-sopimuksella tarkoitus rajata Kiinan vaikutusta? Hidastuuko Itä-Aasian integraatio entisestään? Pääseekö Yhdysvallat määrittämään Aasian-Tyynenmeren taloudellisen integraation perustan?

Artikkelissa muistutetaan APECin sopineen Jokohaman huippukokouksessa vuonna 2010, että koko alueen vapaakauppasopimukseen, FTAAP:hen, voidaan edetä kahta tietä, Aasian reittiä (EAFTA tai CEPEA) tai TPP:n laajentamisella. Abidin katsoo kuitenkin Aasian reitin jääneen jälkeen, koska siltä puuttuu johtajuus eikä tavoitteita ole saatu selkeästi määritellyiksi. Sen sijaan TPP on Yhdysvaltojen tukemana edennyt nopeasti, ja presidentti Obaman tavoitteena on saada neuvottelut valmiiksi vuonna 2012.

Seuraava kysymys on, mitä Kiina voi tehdä tässä tilanteessa. Itse asiassa Kiina on jo vuoden 2011 lopulla ehdottanut ASEAN+3, EAFTA:n, vauhdittamista. Selkeä toimintasuunnitelma kuitenkin puuttuu, ja Japanin sekä Etelä-Korean ilmaisema kiinnostus TPP:hen näyttäisi vievän perustan tältä optiolta. Sama koskee myös Kiinan ehdotusta Kiina-Japani-Etelä-Korea-vapaakaupasta.

Ilman Kiinaa ei vakaata järjestelmää

Artikkelissa todetaan Kiinan tiedeakatemian professorin Jianren Lun suosittaneen Kiinan toimintamalliksi liittymistä TPP-neuvotteluihin ja ”rakentavaa roolia Aasian-Tyynenmeren vapaakauppa-alueen luomiseksi”. Samalla Kiinan tulisi vauhdittaa sisäisiä reformejaan, jotta maa sopeutuisi paremmin globaalitalouteen ja saisi työelämä- ja ympäristöstandardinsa kansainvälisten sopimusten mukaisiksi.

Nopea liittyminen neuvotteluihin tarjoaisi Kiinalle vielä mahdollisuuden vaikuttaa sopimuksen sisältöön. Professori Lu on myöntänyt, ettei hänen kantansa ole hallituksen kanta, Kiinan tulevan johtajan Xi Jinpingin näkemystä ei kuitenkaan tiedetä.

Malesian ISIS:n johtaja kannattaa Kiinan sisällyttämistä TPP-prosessiin katsoen tämän olevan viime kädessä myös Yhdysvaltojen intressissä: tehokasta alueellista tarjontaketjua ei voida luoda Aasian- Tyynenmeren piirissä ilman Kiinaa, ja tavoitteena tulisi olla vakaan sääntöihin perustuvan kauppajärjestelyn, joka on kaikille hyödyksi eikä herätä kiistelyä ja katkeruutta. Vain alueen talousjättiläisten USA:n ja Kiinan osallistumisella voitaisiin päästä kaikkia osapuolia hyödyttävään vakaaseen järjestelyyn, todetaan malesialaisarviossa.

Tulosta

Päivitetty 27.7.2016


© Suomen konsulitoimipiste, Manila  | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot